Eastern Goldfields Railway

Eastern Goldfields Railway
Perustiedot
Reitti	Northam–Kalgoorlie
Rakennettu	1880-luku
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	ei
Infobox OK

Eastern Goldfields Railway (EGR) on Northamin, Coolgardien ja Kalgoorlien yhdistävä rautatieosuus Länsi-Australian osavaltiossa Australiassa.

Rautatie rakennettiin alun perin 1800-luvulla yhdistämään sisämaassa sijaitsevat rikkaat kultakaivosalueet Perthin rannikkokaupunkiin. Tuolloin käytössä oli jo kapearaiteinen rautatie, Eastern Railway, joka yhdisti Perthin ja Northamin. Eastern Goldfields Railway rakennettiin tämän rataosuuden jatkoksi halki puoliaavikkoalueiden. Sen rinnalla sijaitsi myös Goldfields Water Supply Scheme -vesijohto. Sekä rautatien että vesijohdon pääsuunnittelijana toimi C. Y. O'Connor.

Vuonna 1917 Eastern Goldfields Railway yhdistettiin vastavalmistuneeseen Trans-Australian Railwayhin. Koska rautateillä oli käytössä eri raideleveydet, oli matkustajien vaihdettava junaa ja rahti siirtokuormattava Kalgoorliessa.

Liikenteellisesti Eastern Goldfields Railway oli päärataosuus, joka yhdisti Leonoraan ja Esperanceen johtavat sivuradat.

Vuonna 1968 rautatie leveäraiteistettiin normaaliraideleveydelle, ja raideleveyden vaihdon yhteydessä useita osia siitä rakennettiin kokonaan uudelleen. Uusi normaaliraiteinen rataosuus kulki pääasiassa vanhan kapearaiteisen rautatien pohjoispuolella. Uuden rataosuuden myötä myös Koolyanobbingissä sijaitseva rautakaivos sai raideyhteyden.

Marraskuussa 2005 julkaistiin rahoituksen myöntäminen rataosan peruskunnostusta varten,^[1] mukaan lukien:

• 33,1 miljoonaa Australian dollaria puisten ratapölkkyjen betonisiksi vaihtoa varten Koolyanobbingin ja Kalgoorlien välisellä 76 kilometrin pituisella osuudella.
• 12 miljoonaa dollaria kahdeksan junakohtauspaikan sivuraiteiden pituuden kasvattamiseksi vähintään 1 800 metriin. Kohtauspaikat ovat Bodallin, Darrine, Wallaroo, Lake Julia, Grass Valley, Bungulla, Booraan ja Seabrook.